Liulau laskiaista...

Olipa kerran Sinebrychoffin puistossa parikymmentä reipasta ulkoilijaa. Ilma oli ihanteellinen, pakkasta oli muutama aste ja aurinkokin yritteli näyttää säteitään pilvien takaa.

Ryhmällä oli tarkoitus valloittaa Koffinpuiston liukumäki.
Osalle porukasta haaste oli vielä hiukan liian vaativa. Silti kaikilla oli niin mukavaa. Hannakin oli keitellyt lämmintä mehua.

Mäenlaskuja suoritettiin yhtä monella eri tyylillä kuin oli tekijöitäkin. Tuija oli porukan ahkerimpia laskijoita ja saipa hän kaverikseen monta kertaa Pekan tyttärenkin.
Allekirjoittanut kokeili häntäluunsa kestävyyttä yhdessä hyppyrissä, Risto näytti mallia turvallisuusvälineistä (vanha Jofan lätkäkypärä), Rexi uskaltautui mustaan rinteeseen, Jukka yritti ottaa valokuvia ohi kiitävistä laskettelijoista ja kaikilla oli vieläkin niin mukavaa.

Reippaan parituntisen ulkoilun jälkeen osa joukkuetta suuntasi Bistroon maistuvalle hernekeitolle ja punssillekin.
Jottei tästä jutusta tulisi satua niin ...
olisipa vielä toisenkin kerran...

Mukana Fernetin laskiaistapahtumassa oli Heleniuksen Erkki, Hermusen Kari, Joutsenlahden Risto, Johanssonin Tuure, Lindevallin Pertti, Lohilahden Tea, Mangsin Hanne, Mäkelän Pekka perheineen, Nygårdin Lefa vaimoineen, Paatsion Reijo, Pakkasen Timo, Pohjan Hannu, Porkon Jukka, Räsäsen Tuija, Tapiovaaran Ville vaimoineen ja Vähäkankaan Kalevi.

V10