1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Club Sportivo FB ry ja sen kotikunta on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on harrastelijaurheilun, sosiaalisen kanssakäymisen ja reippaiden elämäntapojen edistäminen jäsentensä keskuudessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää yhteisiä urheilu- ja koulutustilaisuuksia jajäsenilleen harrastematkoja, kilpailuja ym. vastaavia tilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi toimittaa julkaisuja, kuten omaa jäsenlehteä, jotka pyritään rahoittamaan mainostilan myynnillä voittoa tavoittelematta. Yhdistys voi jakaa stipendejä jäsenilleen eri tarkoituksia varten.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä. Hallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.

Yhdistys voi ottaa myös oikeuskelpoisia yhdistyksiä kannattajajäsenikseen. Hallitus päättää myös kannattajajäsenistä. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Jäsenen katsotaan eronneen yhdistyksestä, jos hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kuluvana tai edellisenä kautena.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa.

Kannattajajäseniksi pyrkiviltä oikeuskelpoisilta yhdistyksiltä edellytetään yhdistyksen toimintaa tukevaa panosta.

4 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut neljä (4) varsinaista ja kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa kaksi (2) varsinaista jäsentä ja yksi (1) varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan ja erovuoroisten tilalle valitaan uudet jäsenet vuosittain.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteeri, rahastonhoitaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt voivat olla hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa, tai jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään neljä (4) sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna, on läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

6 § Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkas tajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

7 § Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

8 § Yhdistyksen kokoukset

yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maaliskuussa ja syyskokous marraskuussa. Kokouksen paikan ja ajan määrää hallitus.

9 § Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle viimeistään 15. helmikuuta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Yhdistyksen syyskokous

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan yhdistyksen jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja sekä erovuoroisten tilalle varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
7. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle viimeistään 15. elokuuta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § Yhdistyksen jäsenten erottaminen

Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen, toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, rikkoo lakeja tai toimii yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti, voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen kokouksen päätöksellä, vähintään kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen muutokseen on saatava kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä, jotta muutos hyväksytään. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Purkamisesta on kokouskutsussa mainittava. Yhdistyksen purkamisen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä, jotta purkamisehdotus olisi hyväksytty. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat ja muu omaisuus luovutetaan jälkimmäisen kokouksen tarkemmin määräämälle rekisteröidylle urheiluseuralle.

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

Club Sportivo Fernet-Branca on vuosien varrella tuottanut eri tapahtumiin omat laulukirjat. Yhteiset lauluilllat ovat olleet merkittävä osa matkojemme ohjelmaa. Laulukirjojen kannet on suunnitellut klubimme armoitettu graafikko Viki Kaltala.

Pähkähullu idea joka sai siivet ja lensi Milanoon

Fernettiläiset pystyvät mihin vain. Sen todistaa tämä tarina.

Kesällä 2009 Peku Palsanen kääntyi Tapsa Hämäläisen puoleen pähkähullun ideansa kanssa. Pekun idea oli tehdä klubille monumentti, Fernetin kotka niin suureen mittakaavaan, että sulkina voisi käyttää pieniä 2 cl pulloja ja linnun kynsissä isoa kolmen litran pulloa. Tyhjiä pikkupulloja Peku oli kerännyt jo yli 20 vuotta ja niitähän riitti.

Tapsa luonnollisestikin innostui ideaan heti. Mukaan suunnitteluun kutsuttiin myös seppämestari Upi Anttila. Ideoita ja piirustuksia alkoi syntyä. Runko päätettiin rakentaa teräksestä, maapallo kivestä jne. Ja eikun toteuttamaan.

Ongelmana oli tietysti se, ettei Tapsa eikä Peku kumpikaan olleet ikinä tehneet mitään metallista, saati kivestä. Upi ilmoitti heti, että hän voi auttaa materiaalin hankinnassa ja pajaa voitte käyttää, mutta ite saatte tehdä – hän vain neuvoo ja opastaa. Opastusta tarvittiikin. Upi opetti takomaan ja hitsaamaan sekä antoi kullanarvoisia vinkkejä työn edetessä.

Kesällä ja syksyllä 2010 Tapsa uurasti kaikki vapaa-aikansa projektin kimpussa Pekun autellessa viikonloppuisin ja välillä töistään lintsaten arkenakin. Runko valmistui ja ryhdyttiin pohtimaan jalustaa – maapalloa. Käännyttiin kiviseppä Mari Ojalan puoleen ja hän hankkikin oivan lohkareen ”Kurun mustaa”. 450 kiloinen lohkare josta maapallo nakerrettiin painoi valmiina ”pallona” enää reilut 200 kiloa.

Taas oli Tapsa päässyt uuden materiaalin kimppuun. Mari opasti kuinka kiveen porataan reikiä, lohkotaan kiiloilla ja leikataan rälläkällä. Loppusilauksen pallolle antoi Mari itse.

Vielä kaipasi lintu sulat ylleen. Hiekkapuhallettuun ja maalattuun runkoon liimattiin erikoislasiliimalla lähes 500 pikkupulloa. Jokainen pullo puhdisttiin huolellisesti ja sovitettiin paikoilleen

Ja kaiken huipuksi lasimestari Tarmo Maaronen puhalsi kotkalle silmät. Pienet lasikupit, jotka täytettin Fernet-Brancalla, suljettiin metallilevyillä ja istutettiin paikoilleen.

Koko komeudelle tuli korkeutta reilut 2 metriä ja siipien kärkivälikin yli 1,8 metriä. Pyrstöstä nokkaan matkaa kertyi noin 1,5 metriä ja painoa reilut 300 kiloa. Monumentti valmistui ajallaan ja paljastettiin Fenetklubin 25-vuotisjuhlissa 27.11.2010 Helsingissä.

Juhlien kunniavieraana ja Fernet-Brancan edustajana oli kreivitär Maria Teresa Branca. Hän ihastui monumenttiin siinä määrin, että nyt kotka on Fernet-Branca-tehtaan näyttelytiloissa Milanossa.

Kuvissa Kotkalta puuttuu – valitettavasti – iso pullo kynsistään.